Koska olen luonteeltani "vähän" järjestelmällinen, myös organisointikoneeksi nimitetty, en millään malttanut pitää lupaustani suunnittelemattomasta (helposta ja vaivattomasta) löhölomasta vaan ei mennyt aikaakaan kun must see in Dubai-lista oli laadittu. Iltapäivän ohjelmaksi valkkasin reissun spice soukille (maustetori?) ja tavoitteena löytää tuliaiset sekä täytettä omaan Ahvenanmaalaiseen maustehyllyyni. Matkaa lähdettiin taittamaan tutuksi tulleella metrolla, joka on muuten kokeilemisen arvoinen kulkupeli täällä ollessa. Metromaksu on olematon siihen nähden miten hyvin sieltä käsin näkee kaupungin, vaikka ei se taksikaan täällä hirmusesti kustanna. Money well spent.
Yksi mun iso toive oli nähdä arabialaiset kauppiaat kaavuissaan huonoa englantia puhuen kaupustelemassa tuhansia erilaisia maustepussejaan mulle. Katu täynnä mausteiden tuoksuja ja värejä. Kilometritolkulla. Kovaa kuhinaa, kaupan käynnin hälinää ja paljon ihmisiä. Tällainen vastaava kultakorujen shoppailukatu ja innokkaat myyjät löydettiin. Hienon näköinen oli sekin, harmi vaan että ite en kyseistä metallia osaa arvostaa saati kantaa sitä ylläni. Tuntien suunnistuksen (asenteella että apuahan ei pyydetä), jäätävän janon ja nälän, kipeiden jalkojen, liian monen kävelykilometrin sekä kiukuttelevan aviomiehen murhaavan katseen jälkeen kassissa oli nolla maustetta. Ei kojun kojua, ei mausteen maustetta, mutta ihan kaikkea muuta kyllä. Helppoa ja vaivatonta vai mitä. No, jos jotain muuta tuosta pikkuretkestä jäi käteen pettymyksen lisäksi, niin mainittakoon vaikka hyvin erilaisen Dubain näkeminen ja kokeminen verrattuna totuttuun luksus Dubai-kuvaan.
Metro taas alle ja metron nokka kohti hotellia, välistoppina väsymyksestä huolimatta the one and only Dubai Mall. Kahvipäänsärky nimittäin ei jättänyt tänäänkään muistuttamatta itsestään vaan huusi Starbucksin jättikahvia.Kahvittelu ja tyttären kanssa vietetty skype-hetki antoivat uutta virtaa koneeseen ja päätimme viettää loppuillan ostoskeskuksessa.
Kuten jo aiemmin mainittu, taitaa tämä kyseinen ostari olla maailman suurin, joten voitte vaan kuvitella miten monta sataa/tuhatta kauppaa sinne mahtuu. Pyörähdettiin muutamassa vaatekaupassa ja ihmeteltiin keskuksen sisään rakennettua luistelurataa, vesieläinpuistoa (aquarium, haita ja muita isoja kaloja, yök) sekä valtavia vesiputouksia.
Illan päätteeksi onnistuttiin vihdoinkin saamaan kuvaa myös Burj Khalifasta, joka on 828m korkea maailman korkein rakennus.
 |
| Metropysäkki |
Yksi mun iso toive oli nähdä arabialaiset kauppiaat kaavuissaan huonoa englantia puhuen kaupustelemassa tuhansia erilaisia maustepussejaan mulle. Katu täynnä mausteiden tuoksuja ja värejä. Kilometritolkulla. Kovaa kuhinaa, kaupan käynnin hälinää ja paljon ihmisiä. Tällainen vastaava kultakorujen shoppailukatu ja innokkaat myyjät löydettiin. Hienon näköinen oli sekin, harmi vaan että ite en kyseistä metallia osaa arvostaa saati kantaa sitä ylläni. Tuntien suunnistuksen (asenteella että apuahan ei pyydetä), jäätävän janon ja nälän, kipeiden jalkojen, liian monen kävelykilometrin sekä kiukuttelevan aviomiehen murhaavan katseen jälkeen kassissa oli nolla maustetta. Ei kojun kojua, ei mausteen maustetta, mutta ihan kaikkea muuta kyllä. Helppoa ja vaivatonta vai mitä. No, jos jotain muuta tuosta pikkuretkestä jäi käteen pettymyksen lisäksi, niin mainittakoon vaikka hyvin erilaisen Dubain näkeminen ja kokeminen verrattuna totuttuun luksus Dubai-kuvaan.
 |
| Kaisa eli Lyza |
Kuten jo aiemmin mainittu, taitaa tämä kyseinen ostari olla maailman suurin, joten voitte vaan kuvitella miten monta sataa/tuhatta kauppaa sinne mahtuu. Pyörähdettiin muutamassa vaatekaupassa ja ihmeteltiin keskuksen sisään rakennettua luistelurataa, vesieläinpuistoa (aquarium, haita ja muita isoja kaloja, yök) sekä valtavia vesiputouksia.
Illan päätteeksi onnistuttiin vihdoinkin saamaan kuvaa myös Burj Khalifasta, joka on 828m korkea maailman korkein rakennus.
Kaisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti