instagram.com/terje244

instagram.com/kekki244

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Kirppu Oy:n liiketoimintasuunnitelma

Johdanto


Päätin perustaa Kirppu Oy:n, koska äitini Fia ihastutti ihmisäitini Kaisan kesällä 2009. Tuolloin Kaisa määräsi Fian synnyttämään monta pikku-Fiaa. Kerrottakoon Fiasta sen verran, että hän toimii maailman höpöimpien hallituksen puheenjohtajana ja hänet on valittu vuodesta 2005 lähtien maailman höpöimmäksi, joka vuosi.

Kun sitten putkahdin maailmaan 21.10.2010, niin oli tavoitteeni selvä: periä äitini titteli maailman höpöimpänä. Tuohon visioon pääseminen on kuitenkin kovan nukkumisen, leikkimisen, nuolemisen, temppuilun sekä satunnaisten hassuttelujen takana.

Toimintaympäristö

Kirppu Oy toimii Jyväskylässä, Ainolanrannassa. Lokakuuhun 2011 asti sen toimipisteenä toimi Viitaniemi, jossa olikin hieno ympäristö. Siellä sai uida, juosta vapaana, leikkiä Jerryn kanssa lähes päivittäin sekä vietellä Osmoa ja Eskoa. Loppujen lopuksi Ainolanranta on kuitenkin parempi mesta, koska täällä on paljon enemmän hassuja mummoja, jotka lumoutuu heti mut nähdessään.

Kilpailua ei näillä seuduin juurikaan ole ja homma onkin itsestäni kiinni. Välillä täytyy pitää holhoojiani kurissa ja paskoa vieraiden matoille tai jättää pissalenkillä pissaamatta. Joskus on myös syytä pureskella jotain, mikä on ehdottomasti kiellettyä. Mitäs jättävät noita tavaroita paikkoihin, jonne minä pääsen.

Asiakkaat

Pääasiassa asiakkaitani ovat ihmisvanhempani ja he ovatkin arkityyppejä. Sitten on satunnaisia kulkijoita joita täytyy aina päästä moikkaamaan. Hännänheilutus ja etutassujen vilkuttelu kuuluu parhaisiin myyntikikkoihini. En pysty sanomaan, mikä segmentti on tärkein asiakasryhmäni, koska toistaiseksi kaikki näkemäni ihmiset ovat ihastuneet minuun.

Koirakaverit ei minua oikeen kiinnosta ja kaiken lisäksi niiltä ei voi saada maailman höpöimmän tunnustusta. Fia-äitini sen sijaan on ihan jees. Se tosin räksyttää ja komentaa melkein aina, mutta sitä onkin sitten kiva härnätä ja siitähän ne ihmisvanhemmat tuntuu tykkäävän.

Taloudellinen strategiani

Työskentelen hännänheilutuspalkalla ja sillä, ettei minua jätetä yksin. Suurin lähes jokapäiväinen lottovoitto on kuitenkin se, että pääsen esipesemään tiskikoneeseen ladattavat astiat.

Tuotantosuunnitelma

Aamulla herään saamalla ihmisvanhempani nauramaan. Minulla ei ole vielä koskaan ollut aamua, jolloin en olisi ollut intona. Heräämisen jälkeen käyn ulkona pissalla/kakalla ja sen jälkeen alkaa aamuriehuminen. Aamulla riehun ihan sitä varten, että ihmisvanhempani huomaisivat minut. Teen sitä myös hieman liikaa, jotta varmasti saan huomiota, kun minuun on jo mennyt hermot.

Sitten nuo paskiaiset jättävät minut yleensä yksin. En voi käsittää. Tänä aikana joko leikin itsekseni, nukun tai pureskelen kaikkea kiellettyä. Heti kun joku tulee kotiovesta sisään menetän malttini. Olen aivan innoissani enkä pysty hallitsemaan innostuneisuuttani. Kun nuo ovat tulleet kotiin, niin alankin höpöilemään ihan täysillä. Onneksi kesä 2012 on ollut poikkeus, kun tuo toinen eli möhömaha suunnittelee jotain ihmeellistä ja sen takia ihmisvanhemmat on kokoajan kotona.

Kilpailukyky

Mitä sitten tekee minusta kaivatun yritysmaailmassa? No ehdottomasti se, että vaikka ärsytän ja olen välillä jopa vähän huono yrittäjä, niin silti arkityyppini eli siis ihmisvanhempani ovat aivan hetken kuluttua taas lepertelemässä minulle. Eli olen keksinyt täysin uniikin ja ainutlaatuisen tuotteen, mille kukaan ei mahda mitään.

Lisäksi valttinani on jatkuva skarppina oleminen. Vaikka olisin vastikään nukkunut jopa 8 tunnin yöunet, niin välittömästi sillä sekunnilla kun joku tuo lelun tai muun virikkeen läheisyyteeni, pystyn leikkimään. Aivan ymmärrettävästi ihmisasiakkaani kadehtivat tätä kykyä valtavasti.

Loppusanat

En kuitenkaan tiedä, olenko aivan täysin tyytyväinen tähän vallitsevaan tilanteeseen, koska nuo jo aiemmin paskiaisiksi kutsutut ihmisvanhempani ovat hautomassa jotain pahojaan. Kuten edelläkin totesin, niin tuo möhömaha on jotain kummallista ja jännää. Sen vuoksi pidän arkityyppiasiakkaani jatkuvassa valmiudessa ja viime aikoina olen taitavasti oppinut keppostelemaan heille. Jätän siis välillä pissaamatta pitkilläkin lenkeillä ja toisinaan otan kepin suuhuni lenkin alussa ja alan pudotella ympäriinsä sitä "muka unohtaakseni". Eräs hämmentämiskeino on myöskin liimautuminen möhömahan lähelle. Öisin liimaudun samalle tyynylle ja kiinni siis sen päähän ja päivisin kun se katsoo tv:tä, niin liimaudun sen naamalle. Sille toiselle arkityypille sen sijaan järjestän kaikkea ylimääräistä ohjelmaa, kun se silittelee iPadiaan tai katsoo jotain mukatärkeää urheilua. Eräänä aamuna esimerkiksi vedin lenkillä ruohoöverit ihan vaan sen takia, että pystyin myöhemmin oksentamaan uudelle matolle kun iPad vei huomion pois minusta. Lisäksi kun molemmat tekevät omia liiketoimiaan, niin silloin on hyvä aika hankkia huomiota. Aivan uusin kikkani on kuitenkin työntää pallo sellaiseen paikkaan, josta möhömaha tai sen kaveri joutuvat sen mahdollisimman hankalasti onkimaan.


Kirppu bisneksensä parissa from terje244 on Vimeo.


tiistai 3. heinäkuuta 2012

4th of July

Se olis sitten paljon odotettu päivä edessä huomenna, nimittäin 4th of July! Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivä. Ja samalla tietysti päivä, joka on kirjotettu tuohon neuvolan äitiyskorttiin, arvioitu PötKylä-Kailan maailmaanastumispäivä. Olotila on kuitenki nyt päivää ennen sellanen, että tuskinpa tuota vauvaa vielä huomenna nähdään. Ennemminki tuntuu siltä, että kaverilla on niin hyvät oltavat ettei sillä oo aikomustakaan tulla ulos vielä aikoihin. :) Kehittelin tänään sellasen oman teorian (100%:sti pätevä), että jos se tulee äitinsä elämänrytmiin niin se tulee ulos huomenna vaikka väkisin, koska niin on joskus yheksän kuukautta sitte sovittu ja jos se on isänsä lapsi niin sillä ei oo vielä mikään maailman kiire. Take your time pötkis!

Mitä lähemmäs tota h-hetkeä on tultu, sitä elinvoimasempi olo mulla on; ei väsytä, energiaa piisaa, "lenkillä" jaksaa vielä käydä, ruoka maistuu ja töitäki pystyy päivittäin painaan. Hämmentävää, mutta en valita, hyvä näin. Niinhän sitä jossain sanotaan, että nainen on parhaimmillaan ollessaan raskaana (en allekirjota että toi pitäis fyysisesti paikkaansa mutta työteho on ainaki ollu koko raskausajan katossaan). Sen suuremmin ite syntymän ihme ei mua jännitä, lähinnä vaan oottaa sitä että yheksän kuukauden työ niin sanotusti palkitaan. No okei, vähän kyllä jännittää että tuleeko sieltä tyttö vai poika. Joka tapauksessa, kaikki on valmista vauvaa varten, me ollaan valmiita. Sen ku vaan tulee!

Aasinsiltana tosta tehokkuudesta töihin. Kesäkuussa on asioita saatu työrintamalla eteenpäin ihan mukavasti, joka päivä jotakin. Tosiaan ollaan molemmat nyt oltu kotona, minä "äitiyslomalla" ja Tero kesäopiskelijana. Täytyy sanoo, että mulle on aivan uus juttu tällanen kotona oleskelu mutta nyt täytyy nauttia, koska harvoin tällanen on mahdollista. Mitä muuten äitiyslomalla kuuluu tehdä? Oon koittanu totakin miettiä, mutta en oo keksiny mitään hyvää vastausta jotenka oon tehnyt sitä samaa mitä normaalistikki eli hommia.

Omista projekteista, mitkä otin kesäks akatemialta mukaan, oon tehnyt Savon Hää- ja Juhlamessuja eteenpäin. Messujen kohdalla viikottain ollaan myyty yrityksille muun muassa osastopaikkoja (joita on enää muutama jäljellä!) ja sitten oon hoitanut markkinointipuolta. Erittäin mielekästä puuhailtavaa kun huomaa, että koko ajan oppii uutta ja asetetut tavotteet alkaa täyttyä. Syksyllä sitten puolen vuoden työ taas palkitaan.

Toinen osittain "kouluun" ja osittain meidän omaan yritykseen liittyvä projekti, joka kesän aikana puserretaan kasaan on vanha kunnon opinnäytetyö. Sen teemme yhdessä ja omalle yritykselle. Aihe on, tutkimuskysymykset on (melkein hiottu oikeeseen muotoon), runko on joten kuten, matskua on ja vino pino kirjoja luettavana ja luettuna. Työ on edistynyt kesäkuun aikana jonkin verran, mutta vielä on hommia, että saadaan tavotteet täyteen elokuun loppuun mennessä. Nyt alkaa ankara kirjottamisosuus, jonka jälkeen tehdään sitten tutkimus. Katotaan mitä Kirppu ja pötkis keksii meidän työtä haastamaan ;)

No sitte se isoin juttu mulle, meille, tulevaisuudelle, TEILLE, yhteiskunnalle? 244. Sitä on puskettu läpi ja kovan työn tuloksena verkkokauppa ON auki. Oh yes! www.244.fi ja siellä ekat tuotteet myynnissä nyt, h******n halvalla. Varastoa tyhjäks uusien tuotteiden tieltä ja niitähän on tilauksessa paraikaa, muutamien viikkojen sisällä sitten myynnissä. Ekat omat tuotteet, kyllä. En kerro vielä mitä sieltä tulee mutta sanotaanko näin että jotain ukoille ja jotain leideille. Myöhemmin myös muita tuotemerkkejä kun saadaan neuvottelut vietyä loppuun (aloitettu on nekin). JEE! huh, nyt ne hommat sitte vasta alkaaki.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Hyvää heinäkuun neljättä (huomenna) kaikille! -Kekki

Kuva: Lassi Haapala