Saatiin sadekin tähän päivään.
Päivä numero kaksi käyntiin. Aika suoraan paineltiin Simban kanssa meidän Hyundai Elantralla vartin matka Jupiter Dunes golfkentälle. Kyllähän mä sitä ihmettelin, mutten mistään huomannut golfnow.comista, että kyseessä oli täysi 18-väyläinen par3-kenttä. Hinta nimittäin antoi osviittaa, mutta vähän hätäisestihän mä sen varasin. 32$ sis. auton, mailat ja green feen.
Kenttä oli silti kiva. Oikeastaan tosi hyvä, että otin parin viikon tauon (aika käsittämättömän hienoa, että joulukuussa voi todeta golftauon kestäneen vain pari viikkoa) jälkeen tällaisen ikään kuin harjoituskentän. Tulos oli kuitenkin ihan hyvä 76 lyöntiä par 54-kentällä ihan kylmiltään. Maisemat ne vaan näissä kentissä hellii. Tämäkin oli keskellä taajama-aluetta. Ykkösväylälläkin olis vaadittu vajaa 20 metrinen slaissi ja pallo olis painunut komian rivitalon parvekkeesta sisään. Rakennukset oli siis todella lähellä kenttää. Toki se maisema, joka eniten hellii mieltäni on palmupuut ja alligaattorin tapaamisen mahdollisuus. Vielä on alligaattori tapaamatta kuitenkin tällä reissulla, mutta kokoajan koitan löytää mokoman toverin.
Kierros oli pelattu 2,5h, vaikka edessä pelaamani ryhmä hidastelikin. Kesän Åland-kierroksilta tutut ruotsalaiseläkeläismummot oli tällä kertaa paikallisia floridalaismummeleita, mutta kierros saatiin suht nopeasti läpi. Tämän jälkeen takaisin Palm Beach Gardeniin katsomaan, mitä Martta ja Kaisa touhuavat.
Ja touhusivat siinä määrin, ettei aikaakaan kun oltiin jo pulikoimassa asuinyhteisön poolilla ja siitä seuraavaksi oltiinkin menossa luonnonrantapuistoon tai virallisesti John D MacArthur Beach State Park. Siellä sitä käveltiin ja nähtiin jotain kilpparia, fisua ja muuta mukavaa. Illaksi asunnolle grillaamaan, mutta kun ruoka oli nielastu alas 3/4 oli varsin ripeässä hujauksessa sammunut sohville ja mihin lie. Viimeisen neljänneksen elämästä ei havaintoja enää tiistai-iltana (ehkä koska ne kolme muuta oli jo unten mailla).
Touhukas päivä + lentomatka + aikaero = äkillisiä unikuolemia.
Tässä kohtaa kun mennään myöhäistä keskiviikkoiltaa Suomessa ja täällä lähestytään vasta keskiviikon prime timea, niin suunnitellaan miesten keskistä NBA-matsia ja naisten välistä leikkipuistoelämää. Aamulla kun on jo noustu kuuden ja kahdeksan välillä, niin voi olla haastavaa jaksaa ajaa Heatin pelistä Miamista 130km takaisin. Toivotaan, että kumppanit parketilla järjestää sellaisen shown, ettei adrenaliini sammu vajaan parin tunnin kotimatkan aikana.
Tänään käytiin kuitenkin jo rannalla Riviera Beachilla, ja pääsin kokeilemaan tän vuoden Boardexpoilta tutun skimboardaamisen (ei mitään hajua millai toi Suomessa ääntyy). Martta ei ihan kauheesti meren aallokoista syttynyt, mut ainakin sai koeajon rantaleikkeihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti