Maaliskuu on jo hyvää vauhtia menossa ja honeymoonille on aika tarkkaan 2kk aikaa. Ajattelin näin naistenpäiväksi kertoa, että miten me Kaisan kanssa päädyttiin yhteen ja Jyväskylään.
Ensitapaaminen oli yhteisen kaverin Ilonan synttäripirskeissä syyskuussa 2008. Juhlista mieliimme jäivät vain toistemme kasvot eikä montaa sanaakaan vaihdettu. Kuitenkin juhlien jälkeen Kaisa päätti muutaman päivän mietittyään ottaa yhteyttä minuun. Kello oli hyvin mielenkiintoisesti jotain yö kahden ja neljän välillä keskiviikkoyöllä. Siitä sitten sain kutsun Kaisan ja Hennan tupareihin. Sinne päädyin haavoittuneena lätkäpelin jälkeen. Kylkeen lävähti kiekko suojaamattomaan paikkaan ja onni matkassa oli se, että perillä tupareissa odotti KOLME KÄTILÖOPISKELIJAA.. Onnenpekka, että se kiekko satutti ja sain hoitoa heti! Kyllä se Kaisan mahtava asenne iski samointein. Iloinen, hurmaava, välittävä ja ymmärtävä Kaisa jäi siitä viikonlopusta mieleen.
Itse työskentelin raksatyömaalla Raumalla ja kiitos vaan iskä ja äiti, että sain autoa "lainata" niinkin usein. Pari kertaa viikossa tuli käytyä Tampereella sen vuoden loppuun. Joululomalla päräytimme vielä porukalla Leville ja sieltä miltei samaa huutoa muutin Joensuuhun opiskelemaan Puutekniikkaa. Ei se fysiikka ja matikka ollut ihan insinööritasoa, joten puoli vuotta Kaisa sai reissata Joensuu-Tampere -väliä. Sitten...
23.4. lähdimme Rukalle Spring Breakin viettoon. Kaisan kanssa ollaan melkoisia extreme-matkaajia ja ensimmäinen aamuyö nukuttiin Hiacen takakopassa, kun mökkiin päästiin vasta klo.12.00. Toverit Teijo, Erno, Toni ja A-P tulivat Rukalle iltapäivällä. Oli siis hyvin aikaa toteuttaa suunnitelmani. Olimme Kaisan kanssa jo talvella päässeet puheasteelle, että millaisia häitä viettäisimme. Olin miettinyt jo pitkään, että minä kosin Kaisaa mahdollisimman omaperäisimmällä tavalla. Siten, että se kuvastaa juuri minua. Eli Rukalla tipuin toiselle polvelleni Kaisan edessä. Jännitys laukaisi molemminpuolisen kyyneltulvan ja vastauskin sieltä jostain esille tuli. :)
Kosinnasta parisen tuntia eteen ja laskimme porukalla mäkeä. Itse tutustuin Rukan streettiin ja Kaisa laskeskeli siinä streetin vieressä rinnettä, kunnes kaatui. Kaatumisen tuotoksena vasen ranne kahdesta kohtaa poikki ja Kaisan matka päättyi lyhyeen. Taksilla Tampereelle ja käsi leikattiin alle vuorokausi kosinnasta.. Muutama ihmetys on tullut, että miksi minä jäin Rukalle. No.. Kaisa yksinkertaisesti pakotti! Kaisa tuskissaan sanoi, että tätä reissua ollaan niin kauan puhuttu ja mietitty, joten edes toinen meistä saa sen kyllä kokea. No minä sen sitten koin, mutta ei siinä oikein mitään järkevää saanut aikaan.
Kaisan tapaturma muutti moniakin suunnitelmia.. Kaisalla oli miltei varma työpaikka Joensuussa ja ajatuksissa oli olla kesä siellä yhdessä. Kesä oltiin kyllä yhdessä, mutta Uudessakaupungissa vanhempieni luona. Siinä pienessä huoneessa majoituttiin ja Kaisakin sai tutustua todenteolla Fiaan. Silloin Kaisa myös teki selväksi, että meille on tultava Fian pentu. Itse olin koko kesän kalanhajussa laajentamassa kalanjalostushallia isän alaisuudessa ja Kaisakin teki töitä U:kilaisessa hoitokodissa heti tervehdyttyään.
Kesän jälkeen minä aloitin opiskelut restonomiksi Jyväskylän ammattikorkeassa ja Kaisa teki töitä koko vuoden. Kaisa siis toisin sanoen ansaitsi meidän leivän ja suurimmaksi osaksi tienasi häitä varten rahat. Ansaitusti siis Kaisa saa viettää tänään naistenpäivää erityisen hyvin! Melkoinen nainen!
 |
| Fia ja Kirppu toivottavat kaikille naisille hyvää naistenpäivää! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti